maanantai 22. helmikuuta 2010

Voittajia ovat häviäjät, jotka päättävät yrittää vielä kerran


Sanoit aina,
että usein voittajia ovat häviäjät,
jotka päättävät yrittää viela kerran

Syyskuu harmaa – keltainen,
oveen koputtaa,
tuo surulinnut mukanaan
Ne istuivat sänkysi vieressä,
odottaen hetkeä,
jota pelkään,
jolloin he pääsevät laulamaan

Ja kun pimeys yllättää
puiden lehdet varisevat
Julistetaan kuolleeksi

Juoksen metsään,
yritän sulkea korvani,
jotten kuulisi laulua

Uusi kevät tulee,
sinä jäät ikuisesti talveen
Kuvittelen sinun putoavan
lumihiutaleina maahan

Kuulin, kuinka surulinnut lauloivat,
ja yritin estää niitä pesimästä pääni sisään.

Hiljainen urkumusiikki,
ei sitä olisi pitänyt soittaa hautajaisissasi
mutta en ollut kertomassa sitä muille,
olin luonasi unessa.

Yritän jatkaa matkaa,
kompuroin ja ryömin,
mutta etenen silti.

Voittajia ovat häviäjät,
jotka päättävät yrittää vielä kerran

Hävitin, kadotin sinut,
mutta yritän voittaa,
yritän vielä kerran

Sinä olet puun juuret,
joihin kompastun.
Sinun kasvosi,
jotka nään koko ajan.
Ne kummittelevat.

Illalla jätän oven valmiiksi auki,
odotan sinua,
sinä sanoit tulevasi uneen minua tapaamaan.

Herään ja huomaan,
olet yhä vieressäni.
Itken,
se oli vain ajatus unesta.

Herään,
olet oikeasti poissa.


keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Sellaisia ovat ystävät

Se tunne,
kuinka sydän meinaa pakahtua
ei rakkaudesta,
vaan ilosta

Voi laulaa sydämensä pohjasta,
pelkäämättä epäonnistumista
Voi laukata hevosella,
pelkäämättä tippumista
Voi nauraa,
muiden nauraessa mukana

Sellaisia ovat ystävät

Ja se tunne,
kuinka sydän meinaa pakahtua
ei rakkaudesta,
vaan ilosta

Se on
ystävyyden tunne

Huominen

Saavutus
eilinen on saavutus

Totuus
huominen on totuus

Itsekkyys
on tämä päivä

Saavutus muuttuu itsekkyydeksi,
itsekkyys totuudeksi

Totuus
on kuin valhe

Huominen on valhe

Sillä
huomista ei tule

Huominen päivä
on kuin tuulesta temmattu arvaus

Tunne

En kuule,
en näe
ainoa mitä minusta on jäljellä
on tunne

Tunne kaikesta tästä
tästä rakkaasta tarinasta
Mutta minä en ole ainoa
Ahdistus, pelko, tunne
En ole ainoa

Epävarmuus
ainoa mitä tunnen
ainoa mitä minusta on jäljellä

on epävarmuus

perjantai 30. lokakuuta 2009

Luovuus pyrkii ulos

Luovuus pyrkii ulos.
Se hyppää karuselliin
ja pyörittää itseään ympäri.

Luovuus pyrkii ulos.
Se repii auki kaiken
ja antaa hulluuden tunteen.

Luovuus pyrkii ulos.
Se ei pysy paikoillaan,
vaikka siitä yrittää pitää kiinni.

Kuka tämän on tehnyt?

Kuka tämän on tehnyt?
Vallitseva sekasorto
pureva tuuli
ja poltetut kumisaappaat

Kuka tämän on tehnyt?
Vuoren huippu
kaunis Italia
ja tyhjät hissikuilut

Kuka tämän on tehnyt?
Ehkä joku mies
Tai kaunis nainen
Minä, minä sen olen tehnyt

Surullinen omakuva

Mukaillen Jukka Itkosen runoa Talvinen omakuva.

Itku,
se minä olen.
Pöydän alta löydän
yksinäisen kyyneleen

Ikävä,
niin minä olen.
Pitäisikö minun juosta pakoon?

Kaadetut puut,
ne minä olen.
Laululinnutkin lopulta kaikonneet.

Epäonninen katulamppu,
niin minä olen.
Saat itse päättää, pimeä vai valo.

Yksinäinen kuu,
se minä olen.
Yksin joudun yössä istumaan.

Kuollut mansikkamaa,
niin minä olen,

uneksin kotiin
ja siellä olen

kukkaan puhkeava
taas onnellinen